Aliupseerikurssin ensimmäinen jakso on juuri päättynyt ja oppilaamme ovat ottaneet aimo harppauksen kohti reservin lämmintä aurinkoa. Kurssi on hajonnut, tällä kerta aivan konkreettisesti. Osa on lähtenyt reserviupseerikurssille Haminaan, osa erikoisaliupseerikursseille ympäri Suomea ja loput, eli noin kaksi kolmannesta ovat jääneet jo tutuksi tulleeseen Esikuntakomppaniaan eri linjoille. Jokaisella on kuitenkin vielä tuoreessa muistissa kurssille ominaiseksi muodostunut hyvä henki. Mikäs sen parempaa, kuin tunne, että kuuluu tärkeänä osana yhteen koko prikaatin parhaimmista joukoista.
Tähänastinen koulutus on ollut hyvin monipuolista. Vaikka hallussa on vasta lähinnä perus-viestivälineiden alkeet, rajojaan on saanut kokeilla niin metsässä kuin kasarmillakin. Omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että se kuuluisa "venttiseiskakin" tulee yllättävän tutuksi neljänkymmenen kilometrin marssilla. Vaikka koulutus saattaa välillä tuntua liiankin vaativalta, jää pienistäkin koettelemuksista loppujen lopuksi aina hyvä maku suuhun. Jälkeenpäin voi vain ihmetellä mihin kaikkeen ihminen todella pystyy, kun omistaa hieman ryhmähenkeä ja tahdonvoimaa.
Menestystä kurssilaisille on tullut vaihtelevasta. Suurimmat erot johtuvat lähinnä motivaation puutteesta. Vaikka halukkuus johtajakoulutukseen onkin hyvin runsasta, jää lopulta aina muutama koulutuspaikka avoimeksi ja silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää määrätä hieman haluttomiakin alokkaita johtajakoulutukseen. Hyvän koulutuksen ja ryhmähengen ansiosta kaikki ovat kuitenkin ymmärtäneet johtajakoulutuksen tärkeyden ja siitä saatavan hyödyn, eikä kukaan ole jättänyt leikkiä niin sanotusti kesken. Positiivisena yksityiskohtana mainittakoon, ettei siviilikoulutuksella ole juurikaan merkitystä menestymisen kannalta. Paikka todellakin tarjoaa samanlaiset mahdollisuudet jokaiselle taustoista riippumatta.
Itselläni tähänastinen kurssi on ollut erittäin antoisa. Välivuosi yliopisto-opiskeluihini tuli todella tarpeeseen. Nyt on aikaa hieman seisahtua ja katsoa tulevaisuutta uusin silmin, sekä kerätä intoa aikanaan jatkuvia opintoja varten. Rajojaan on saanut testailla erilaisten suoritusten parissa ja itsessäni sekä muissa kurssilaisissa olen voinut havaita yllättäviäkin piirteitä. Lähes jokaisessa on nähtävillä lisääntynyt itsevarmuus ja kyky, sekä halu toimia johtajana. Jo pelkästään tämän suhteen on johtajakoulutus ehdottoman hyödyllinen puhumattakaan lukuisista uusista ystävyyssuhteista, joita jo väkisinkin saa useita kymmeniä. Johtajakoulutusta arvostetaan myös suuresti siviilipuolella lähes kaikilla eri aloilla. Tähänastisista kokemuksistani voin lämpimästi suositella johtajakoulutusta jokaiselle tulevalle varusmiehelle. Olette luomassa itsellenne tulevaisuutta. Tehkää se mahdollisimman hyvin, ette tule varmasti katumaan.
Oppilaskunnan puheenjohtaja
oppilas Timo Salminen
(Hurtti-Ukko -lehti 6.12.2000)